perjantai 30. lokakuuta 2009

Social District Osa 4. Aivotutkimus: Vuorovaikutus on tunne.


Sosiaalinen media on pelkkää mölinää ilman sosiaalista älyä.

Vaikuttava kohtaaminen vaatii samat sosiaalisen älyn fundamentit verkossa tai mediassa kuin luomukohtaamisessa. Vaikka tekniikka antaakin meille pelivälineet verkottua ja kommunikoida maailmanlaajuisesti ennennäkemättömällä tavalla, ei ihmisen aivoissa ole tapahtunut suuria muutoksia tuhansiin vuosiin.
Tunteitamme säätelee edelleen aivojen vanhin osa, limbinen järjestelmä.

Sosiaalinen yhteys syntyy mikäli kolme vuorovaikutuksen vaadetta toteutuu:

1. Pitää olla kanava. Kaksisuuntainen kanava.
2. Pitää olla taitoa käyttää tilaisuus ja ymmärtää tunteen osuus viestinnän informaationa.
3. Pitää olla motivaatio kohtaamiseen. Vahingossa ei ymmärrä.

Impulssi halutunlaiseen toimintaan edellyttää tunnetta, joka syntyy aivojen limbisessä järjestelmässä. Ilman tunnetta ei synny päätöstä lainkaan.

Kysymys. Minkä tunteen halusit repliikilläsi herättää, tiedätkä missä tunteessa viestität?

torstai 29. lokakuuta 2009

Social District Osa 3. Avoin Yritys 3.0

Kun yritykset olivat vielä siiloja niillä oli vain yhdet aivot ja suuri joukko suorittajia. Niitä oli helppo johtaa. Tosin koko roska rysähti seinään, jos markkinamuutos ei näkynyt kulmahuoneeseen. Tai maailma muuttui. Tai asiakkaat halusivatkin jotain muuta.
Tai työntekijät alkoivat vihata työtään.
Asiakkaan tarpeet eivät häirinneet tuotekehitystä, koska asiakkaita ei kuultu.

Minusta monen yrityksen luovuuden tiellä on virheitä etsivä hierarkia, salailuun kannustava yrityskulttuuri ja kamreerimainen lite bättre-kulttuuri. Yritys salaa tietoa itseltään, koska se pelkää ymmärtävänsä itsensä väärin eli oikein. Joku osasto voi pahoittaa mielensä, koska ei ole toiminut kannattavasti koskaan. Parhaat myyjät voivat muuttua elviksiksi, koska ovat ylivoimaisen lahjakkaita työssään. Enpä usko.

Uskon, että totuus vapauttaa.

Kokeilemme tiedon, social capitalin, vapauttamista. Allerin 280 ihmisen työyhteisössä on valtavasti tietoa, jonka kokoamme paikkoihin, jossa voimme käsitellä sitä itse ja antaa sen asiakkaidemme pyöritettäväksi. Otimme kumppaneiksi Trendwikin ja Dagmar Digitalin. Oman sosiaalisen mediamme, entisen intramme, käytön on oltava helppoa ja palkitsevaa.

Sosiaalinen media verkossa ei ole markkinointia, se on palvelua. Vapauttamalla tiedon emme pelkästään tuo argumenttejamme asiakkaan argumenttien palloseinäksi , vaan nousemme dialogin korkeimpaan veisuun: luomme yhdessä uutta.

Yrityksemme on menestyvä ja velaton. Tänään liikevaihdostamme 80% tulee lehtitilauksista, 10% irtonumeromyynnistä ja 10% mediamarkkinoinnista. Viiden vuoden kuluttua kustannamme yhä asiakkaidemme omistamia laadukkaita aikakauslehtiä mutta luvut ovat 70-10-20. Rahoitamme ihmisten ja palveluiden kohtaamisia sosiaalisen median keinoin. Digitalisoimme kaiken paitsi ihmiset. Silloin myymme kohtaamisia, emmekä palstamillimetrejä.

Se edellyttää tiedon ja osaamisen vapauttamista.

Ja meitä on monta.







tiistai 27. lokakuuta 2009

Social District Osa 2. Käyttäytymisäännöt

Sosiaalisessa mediassa ei välttämättä ole lainkaan mediaa, eikä mediassa ole välttämättä mitään sosiaalista. Paitsi sosialidemokratiaa; Jutta Urpilaista, josta kirjoitettiin viime vaalien edellä mediassa enemmän kuin kenestäkään muusta. Ja medialla muka valtaa? Vanhasesta tuli pääministeri. Urpilaisesta ei. Keskustelupalstoilla Urpilaisesta ja Vanhasesta puhuttiin paljon pahaa. Pääosin asiatonta jorinaa.
Sanomalehtien sosiaalisuus rajoittuu usein yleisönosastoon, jossa kansan ääni on tähän asti kaikunut omalla turva-alueellaan- häiritsemättä ammattilaisten toimintaa. Ainoa poikkeus on samojen sanomalehtien verkkosivut, jossa nimimerkkien takaa haukutaan muita. Nimet mainiten.

Sisällöstä tulee sosiaalista mediaa, kun se on kaikkien hallussa ja samalla ei kenenkään.
Luulenpa, että sosiaalisessa mediassa harjoitellaan sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä seuraavat vuodet. Mediatoimistot ja konsultit tulevat opettamaan maineen hallintaa, sillä maine on tästä lähtien kaikki se, mitä sinusta saa googlaamalla selville.

Parhaimmilla sosiaalisilla foorumeilla kuten Wikipediassa yhteisö ohjaa asiattomuudet marginaaliin muutamassa sekunnissa. Vanha media on moninkertaisen säätelyn parissa, uusi ei. Mitä jos pitäisi muistaa, että kyse on ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Samat koodit ja normit ovat voimassa mikäli haluaa enemmän harmoniaa kuin riitasointuja. Aloittelijat tarvitsevat neuvontaa ja ohjantaa kuinka ihmisten kanssa ollaan. Kuin lastentarhassa.

1. Älä puhu pahaa muista.
2. Jos kuitenkin puhut, puhu totta.
3. Kuuntele.
4. Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi, äläkä selän takana.
5. Pyydä anteeksi kun olet mokannut.
6. Kiitä.
7. Muista, että julkisuus on arvokkuuden vastakohta. Älä paljastele mitään, mitä et kestä nähdä viiden vuoden päästä kaikkien koneilla.
8. Pese aina kätesi.

Tietokoneen näppäimistöllä on enemmän bakteereja kuin junan vessassa.




sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Social District Osa 1.



Social District Part One

Ashton Kutchnerin twitter-päivitys kilpailee jo CNN:n kanssa. Demi Mooren poikaystävän miniblogia seuraa jo noin miljoona ihmistä. Ensimmäistä kertaa yksittäisen ihmisen uutismainen toiminta haastaa ainakin kiinnostavuudellaan valtavan uutiskoneiston.
Jos vielä suositumpi sosiaalinen media- Facebook, olisi valtio, se olisi jo maailman neljänneksi suurin.

Sosiaalinen media kasvaa verkossa nopeimmin kuin mikään muu mediailmiö sitä aiemmin. Uusia medioita ilmestyy nopeaan tahtiin ja vanhat mediat joutuvat seuraamaan sivusta, miten itsensä paljastamisesta, statustiedoista sekä hassuista peleistä kasvaa uutta liiketoimintaa nopeammin kuin ehdimme painaa lehtiä, joissa niistä kerrottaisiin.
Mediatalot saavat valita. Joko strategian, jolla hyödyntää innovatiivisesti sosiaalista mediaa esimerkiksi markkinointikanavana, kuten monet jo tekevätkin, tai sitten kieltämällä ilmiön työntekijöiltään ja strategeiltaan, kuten vielä useammat haluaisivat tehdä. Tai sitten muuntamalla vanhan siiloutuneen toimintakulttuurinsa rakentaakseen siitä kokonaan uuden, digitaalisen median ja printtimedian integraation jälkeisen sosiaalisen median seuraavan askeleen, "neighbourhoodin", naapurilähiön. Niinkuin me aiomme tehdä, vaikka emme vielä tiedäkään mihin kaikkeen se tulee johtamaan.

Vuosikausia sosiaalista älyä tutkineena ja siitä kirjoittaneena, uskon, että sosiaalinen media on paljon enemmän kuin sen nyt näkyvät populaarit internetsovellukset. Sosiaalinen media on vallankumous, joka mahdollistaa kokonaan uudenlaisen ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja viestinnän. Vaikka tieto liikkuu nopeammin kuin koskaan on ihmisen vuorovaikutuksen perimmäinen tarve yhä sama.

Sosiaalisen median ydin on yhteisön yhteiset arvot, yhteinen näkemys ja yhteinen kiinnostuksen kohde. Parhaat sosiaalisen median toimijat ovat kuten iloisten bileiden järjestäjät; kaikki vieraat viihtyvät ja tuntevat itsensä arvostetuiksi. Kullakin on tasavertaiset edellytykset saada bileistä loistokkaat, mutta bileiden järjestäjä mahdollistaa jo etukäteen niiden onnistumisen. Samalla yksittäinen juhlija voi halutessaan tehdä paljon vahinkoa muiden viihtymiselle, jollei siihen puututa ajoissa.

Euroopan suurimmat sosiaaliset mediat ovat monikansallisia yhtiöitä, jotka eivät juurikaan työllistä suomalaisia. Suomessa poikkeuksen sääntöön tuo Suomi24, jolla on jo 1.9 miljoonaa rekisteröityä suomalaista käyttäjää. Omistamme sen Eniron kanssa puoliksi ja olemme opiskelleet tarkoin tämän yhteisön- tai oikeastaan sen sisältämien yhteisöjen- toimintaa. Uskon, että yhdessä muiden verkkomedioidemme kanssa pystymme yhdistämään aikakauslehden henkilökohtaisuuden ja loistokkuuden verkon sosiaalisen median ulottuvuuksiin kokonaan uutena liiketoimintana, ei pelkkänä trendikkäänä puuhasteluna.

Uusi toimintatapamme mahdollistaa samalla meille oman sosiaalisen median työkalupakin ja koko henkilöstön osallistumisen srategiapäivitykseen ja innovaatiotyöhön kun tähän asti osallistuminen on ollut mahdollista vain muutamille.

Allerissa sosiaalinen media on meille uusi suunta sekä mindset, koska vanhaan ei kannata enää mouruta ja yhteinen tahtomme uuteen on kirkas. Nimesimme uudelle toimintatavallemme myös uuden käsitteen , kutsumme yhteisöämme nyt Social Districtiksi.

Social District on sekä toimintatapa ja tavoite, jossa meitä ei olekaan enää yksi, vaan monta.